Omistajille

Omistajat

MPY Osuuskunta

MPY Palvelut Oyj:n emoyhtiönä toimii MPY Osuuskunta, jolla on noin 11.500 jäsentä ja 20.000 osuutta. MPY Osuuskunnan omistavat ne henkilöt ja yhteisöt, joilla on osuuskunnan osuus tai osuuksia. Osuuskunnan kokouksissa äänivaltaa käyttävät osuuskunnan jäsenet. Jäseneksi liittymisestä ja erottamisesta päättää osuuskunnan hallitus. Osuuskunnan kokous valitsee osuuskunnan hallituksen. MPY Osuuskunnan hallitukseen kuuluvat Seppo Ruotsalainen (puheenjohtaja), Jouko Vuoti, Arto Pajunen, Esa Matikainen, Mauri Valkonen, Matti Malinen ja Ilkka Tikka.

Jäsenedut omistajille

MPY tarjoaa vaihtuvia etuja osuuskunnan jäsenille. Jäsenhintaiset tuotteet ja palvelut ovat saatavissa  MPY maailmasta tai asiakaspalvelusta. Katso voimassaolevat jäsenedut. MPY maailmassa järjestetään vuosittain myös jäsenetupäivät. Päivien aikana jäsenille tarjolla päiväkohtaisia etuja. Seuraavat jäsenetupäivät järjestetään marraskuussa.

Päivittämällä sähköpostiosoitteesi saat jatkossa tietoa MPY:n tarjoamista jäseneduista, tapahtumista ja uutisista suoraan sähköpostiisi.

Osuuden rekisteröinti

Rekisteröitävät osuuskirjat voi toimittaa kirjeenä osuusrekisteriimme tai toimittaa MPY:n toimipisteeseen Mikonkatu 16, Mikkeli. Rekisteröintiä varten tarvitaan osuuskirja tai omistajatodistus jossa on siirtomerkinnät MPY:llä rekisteröidystä omistajasta uudelle omistajalle asti. Edellisen omistajan tulee tehdä henkilökohtaisesti osuuskirjaan siirtomerkintä uudelle omistajalle. Jos osuuden siirtyminen ei käy ilmi osuuskirjasta, on liitteenä oltava kirjallinen selvitys, josta omistuksen siirtyminen selviää. Selvityksen on perustuttava virallisiin asiakirjoihin. Tällainen selvitys voi olla esim. perukirja ja lainvoiman saanut perinnönjakokirja, josta käy selvästi ilmi osuuden siirtyminen uudelle omistajalle. Siirtoon tarvittavat asiakirjat tarkastetaan ja selvitetään tapauskohtaisesti. Kaupan tai vastikkeellisen vaihdon ollessa kyseessä verotoimiston varainsiirtoverolaskelma- ja kuitti tulee esittää rekisteröinnin yhteydessä.

Jäsenhakemus

Jäsenhakemus tehdään omistajanmuutoksen yhteydessä. Tulosta jäsenhakemuskaavake. Voit myös pyytää asiakaspalveluamme toimittamaan sinulle ohjeet ja kaavakkeen postitse kotiosoitteeseesi. Täytä jäsenhakemus ja liitä siihen tarvittavat asiakirjat. Toimita jäsenhakemuskaavake liitteineen joko myymälään tai postitse osuusrekisteriin. Jäsenenä voit hyödyntää MPY Palveluiden sinulle tarjoamia jäsen etuja!

MPY vuosikertomus 2015

Lisätietoja:

MPY Osuuskunnan osuusrekisteri
Mikonkatu 16, 50100 Mikkeli
Osuusrekisterin hoitaja Anne Moberg
030 670 3039
osuusasiat@mpy.fi

Osuuden siirtoedellytykset

Osuuden siirtoedellytykset

Omistajalla on oltava osuuskirja tai omistajatodistus hallussaan ja niissä on oltava viimeksi rekisteröidystä osuuden luovutuksesta alkava ja merkintää pyytävään asti ulottuva katkeamaton, häneen asti ulottuva kirjallinen luovutussarja eli ns. katkeamaton siirtosarja.

Siirtäjän allekirjoitus on oltava selvä tai siinä on oltava nimen selvennys.

Mikäli siirtomerkintä on tehty valtuutuksen perusteella, on esitettävä kirjallinen selvitys siitä mihin ko. valtuutus perustuu (esim. kaupparekisteriote tai yksilöity valtakirja).

Mikäli katkeamatonta siirtosarjaa ei ole, voidaan aukko sarjassa täydentää virallisilla asiakirjoilla.

Siirtosarjan aukkoa täydentävistä asiakirjoista on käytävä yksiselitteisesti ilmi ko. osuuden siirtyminen.

Mikäli asiakirjat ovat tulkinnanvaraisia, on MPY:lle esitettävä asiakirjat, joista käy ilmi ettei kukaan, jolla voisi olla oikeus osuuteen, esitä vaatimuksia koskien ko. osuutta, koska MPY on vastuussa siitä, että kaikki seikat koskien omistusoikeutta on selvitetty ennen siirron rekisteröimistä.

On suositeltavaa rekisteröidä osuus mahdollisimman nopeasti.

Siirrossa tarvittavat asiakirjat

Osuuden siirrossa tarvittavat asiakirjat ja selvitykset

Siirtäjänä luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö rekisteröitynä osuudenomistajana

Luonnollinen henkilö merkitsee siirron henkilökohtaisesti, ellei asiasta muuta johdu. Oikeushenkilön osalta siirron voivat merkitä toiminimenkirjoittajat tai prokuristi. Toiminimenkirjoittaja ja prokuristi tarkistetaan kaupparekisteri-, säätiörekisteri-, tai yhdistysrekisteriotteesta.

Siirtäjänä kuolinpesä

Osakkaiden tulee ennen pesän selvittämistä ja jakoa, mikäli pesään ei ole järjestetty erityistä kuolinpesän hallintoa, yhdessä hoitaa ja hallita pesän omaisuutta.

Kuolinpesän hallussa olevan osuuskirjan voivat siirtää kaikki osakkaat yhdessä tai näiden valtuuttama, esimerkiksi yksittäinen kuolinpesän osakas. Jos kuolinpesään ei ole määrätty pesänselvittäjää/-jakajaa, vaaditaan osuuskirjan siirtoa varten seuraavat asiakirjat:

  • perukirja sekä jäljennös mahdollisesta testamentista tai avioehdosta
  • valtakirja, jos kuolinpesän osakkaiden puolesta toimii valtuutettu

Perukirjan perusteella on tarkastettava, että kaikki osakkaat ovat tehneet siirtomerkinnän tai antaneet myyntivaltakirjan.

Perukirjasta on tarkastettava myös se, onko siinä mainintaa perittävän tekemästä testamentista. Jos maininta testamentista on, testamentti on tarkastettava, ettei ko. siirrettäviä osuuksia ole testamentattu kenellekään muulle.

Siirtäjänä pesänselvittäjä

Lähtökohtaisesti perunkirjoituksen ja perinnönjakamisen välisenä aikana kuolinpesän hallintoon osallistuvat kaikki kuolinpesän osakkaat yhdessä (yhteishallinto).

Kuolinpesän hallinto puretaan lopullisesti perinnönjaossa. Kuolinpesää selvittämään voidaan kuitenkin osakkaan tai ulkopuolisen hakemuksesta määrätä pesänselvittäjä.

Pesänselvittäjän määrää hakemuksesta perittävän viimeisen kotipaikan käräjäoikeus. Pesänselvittäjän tehtävänä on saattaa jäämistö jakokuntoon.

Vain pesänselvittäjä voi yksin toimia kuolinpesän puolesta. Pesänselvittäjä voi luovuttaa kuolinpesään kuuluvaa irtainta omaisuutta, myös osuuksia.

Pesänselvittäjän ollessa siirtäjänä, vaaditaan osuuskirjan siirtoa varten seuraavat asiakirjat:

lyhennysjäljennös oikeuden antamasta määräyskirjasta, jolla pesänselvittäjä on kyseiseen kuolinpesään määrätty

lisäksi yksilöity valtakirja, jos pesänselvittäjä on antanut asiamiehelle valtuutuksen.

Siirtäjänä pesänjakaja

Perinnönjako on mahdollista toimittaa kuolinpesän osakkaiden yhteisin sopimuksin sopimusjakona.

Jos kuolinpesän osakkaat eivät keskinäisin sopimuksin saa perinnönjakoa toimitetuksi, voidaan käräjäoikeudelta hakea pesänjakajan määräys. Tällöin pesänjakaja toimittaa perinnönjaon ja sitä nimitetään toimitusjaoksi.

Pesänjakajalla on oikeus myydä kuolinpesän omaisuutta vain saatuaan siihen oikeuden luvan. Tällöin pesänjakaja voi siirtää kuolinpesään kuuluvat osuuskirjat. Siirron merkitsemistä varten siirron saajan tarvitsee esittää:

  • pesänjakajan määräyskirja
  • oikeuden antama päätös, josta ilmenee lupa myydä ko. omaisuus

Siirtäjänä henkilö joka on saanut osuuskirjan perintönä

Kuolinpesässä yksi osakas:

Jos perittävältä on jäänyt vain yksi perillinen, perinnönjakoa ei tarvitse toimittaa. Tällöin osoitukseksi saannosta riittää perunkirjoituksessa laadittu perukirja.

On kuitenkin huomattava, että jos perittävältä on yhden perillisen lisäksi jäänyt puoliso, jolla on ollut avio-oikeus vainajan omaisuuteen, lesken ja perillisen välillä on toimitettava osoitus ja tällöin omaisuuden siirtyminen osoitetaan osituskirjalla.

Kun kuolinpesän osakas on osuuden siirtäjänä, siirron voivat tehdä esim. uskotut miehet.

Selvityskirjana on perukirja. Perukirjasta käy ilmi, että kuolinpesässä on vain yksi osakas.

Kuolinpesässä useampia osakkaita:

Kun kuolinpesässä on useampia osakkaita, joudutaan toimittamaan perinnönjako. Perinnönjako voidaan toimittaa joko osakkaiden sopimusjakona tai pesänjakajan toimesta toimitusjakona.

Perinnönjaosta on laadittava jakokirja, joka on allekirjoitettava. Jos kysymyksessä on sopimusjako, jokaisen jako-osakkaan on allekirjoitettava asiakirja.

Osakas voi kuitenkin valtuuttaa asiamiehen allekirjoittamaan perinnönjakokirjan. Kahden esteettömän todistajan tulee vahvistaa jakokirja allekirjoituksillaan. Pesänjakajan toimittamassa jaossa riittää, kun jakokirjan allekirjoittaa pesänjakaja. Tällöin todistajia ei vaadita.

Perillinen, jonka perintö-osuuteen on osoitettu kuuluvaksi osuuskunnan osuuksia, on oikeutettu käyttämään osuuksiin liittyviä oikeuksia pääsääntöisesti vasta sen jälkeen, kun hänet on merkitty osuuksien omistajaksi ja merkitty osakasluetteloon.

Perillinen on velvollinen näyttämään saantonsa oheistamalla jäljennöksen perinnönjakokirjasta, josta tulee ilmetä hänen saamansa osuudet. Merkinnän edellytyksenä ei ole se, että perittävälle kuuluneisiin osuuskirjoihin on tehty siirtomerkintä.

Jos siirtomerkintä kuitenkin tehdään, sopimusjaon perusteella sen tekevät kaikki kuolinpesän osakkaat tai heidän valtuuttamansa henkilö.

Pesänjakajan suorittamassa jaossa siirtomerkinnän tekee pesänjakaja tai pesänselvittäjä. Siirron yhteydessä tarvittavana asiakirjana on lainvoiman saanut perinnönjakokirja.

Perinnönjako saa välittömästi lainvoiman, jos perinnönjakokirjassa on lauseke, jossa kaikki kuolinpesän osakkaat hyväksyvät jaon ja sitoutuvat olemaan sitä moittimatta.

Lauseke on tyypillisesti seuraavanlainen: ”Hyväksymme tämän perinnönjaon, emmekä tule sitä moittimaan”.

Muussa tapauksessa perinnönjakso saa lainvoiman, jos jakoa ei moitita kuudessa kuukaudessa jaon toimittamisesta. Tällöin lainvoimaisuus ilmenee tuomioistuimen antamasta lainvoimaisuustodistuksesta. Lainvoimaisuus haetaan perittävän viimeisen kotipaikan käräjäoikeudelta.

Siirtäjänä henkilö, joka on saanut osuuskirjan testamentilla

Testamentti on tullakseen voimaan annettava tiedoksi testamentin tekijän perillisille, joilla on tiedoksisaannista kuusi kuukautta aikaa moittia oikeusteitse testamenttia.

Mikäli testamenttia ei ole määräajassa moitittu, testamentti on tullut voimaan. lainvoimaisuus selvitetään vainajan viimeisen kotipaikan käräjäoikeudesta saatavalla lainvoimaisuustodistuksella.

Testamentti voi tulla voimaan myös testamentin hyväksymisellä. Jos kaikki testamentin tekijän perilliset ovat hyväksyneet testamentin, tulee testamentti voimaan tällä hyväksymisellä.

Testamentin hyväksyminen merkitään testamenttiin yleensä esimerkiksi seuraavasti: ”Hyväksyn testamentin ja luovun sitä moittimasta". Hyväksymislauseke päivätään ja allekirjoitetaan.

Siirron sille, joka on testamentilla saanut osuuksia, voi tehdä esimerkiksi testamentin toimeenpanija, kuolinpesän kaikki osakkaat yhdessä taikka pesänselvittäjä tai –jakaja. Siirron yhteydessä tarvittavat asiakirjat ovat:

  • perukirja, josta tarkistetaan perilliset
  • testamentti, johon on merkitty hyväksyminen TAI
  • tiedoksi annettu testamentti ja lainvoimaisuustodistus

Siirtäjänä henkilö, joka on saanut osuuskirjan osituksessa

Omaisuuden osituksessa puretaan puolisoiden välillä vallinnut aviovarallisuussuhde. Ositus voidaan toimittaa, jos toinen puoliso on kuollut (jäämistö-ositus) tai jos puolisot ovat panneet avio-eron vireille (avioero-ositus).

Avioero-osituksessa osapuolina ovat puolisot. Puolison kuoleman jälkeen toimitettavassa osituksessa osapuolina ovat eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset.

Ositus on mahdollista toimittaa ns. sopimusosituksena. Tällöin osituksen osapuolet toimittavat osituksen itse tai käyttävät asiamiehiä apuna.

Sopimusosituksesta laaditun osituskirjan tulee olla kaikkien ositukseen osallisten allekirjoittama ja kahden esteettömän henkilön todistama.

Ns. toimitusosituksessa pesänjakaja toimittaa osituksen ja laatii osituskirjan. Tällöin pesänjakajan allekirjoitus on osituskirjassa riittävä.

Ositus saa välittömästi lainvoiman, jos osituskirjassa tai ositussopimuksessa on lauseke, jossa aviopuolisot tai eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset hyväksyvät osituksen ja sitoutuvat olemaan sitä moittimatta.

Tyypillinen lauseke hyväksymisestä on seuraavanlainen: ”Hyväksymme tämän osituksen, emmekä tule sitä moittimaan.”

Muussa tapauksessa lainvoimaisuus ilmenee tuomioistuimen antamasta lainvoimaisuustodistuksesta. Tarvittavana asiakirjana tässä tapauksessa on lainvoimainen ositussopimus tai osituskirja.

Siirtäjänä edunvalvoja

Vajaavaltaisen omaisuutta ja taloudellisia asioita hoitaa edunvalvoja. Vajaavaltaisia ovat alaikäiset eli alle 18-vuotiaat sekä täysi-ikäiset, jotka on julistettu vajaavaltaisiksi.

Vajaavaltaisella ei ole oikeutta määrätä omaisuudestaan eikä tehdä sopimuksia tai muita oikeustoimia, ellei laissa ole toisin säädetty.

Alaikäisen edunvalvojana on yleensä huoltaja(t). Täysi-ikäisen edunvalvojana toimii tuomio-istuimen tai maistraatin määräämä henkilö.

Jos vajaavaltaisella on useampi edunvalvoja, heidän tulee yhdessä huolehtia tehtävistään, jollei tuomioistuin ole päättänyt tehtävien jaosta.

Jos edunvalvojia on useampia, tulee heidän kaikkien olla siirtäjänä. Edunvalvojan ollessa siirtäjänä tarvittavia asiakirjoja ovat:

  • huoltajalta virkatodistus josta holhous ilmenee
  • muilta edunvalvojilta oikeuden tai maistraatin edunvalvojalle antama voimassa oleva määräyskirja

Siirtäjänä konkurssipesän hoitaja

Konkurssiin asetettu menettää oikeutensa määrätä konkurssipesään kuuluvasta omaisuudestaan. Konkurssipesän hallinnosta huolehtii tuomioistuimen määräämä pesänhoitaja.

Konkurssipesän pesänhoitajan siirtäessä osuuksia tarvittava asiakirja on tuomioistuimen pesänhoitajalle antama määräyskirja.

Siirtäjänä asiamies,tai muu valtuutettu

Käyttäessä asiamiestä siirtäjänä tarvitaan valtakirja, josta käy ilmi valtuutettu ja valtakirjan antajan myyntitarkoitus.

Varainsiirtoveron maksaminen ja tarkistaminen

Lain mukaan varainsiirtoveron maksamisesta on vaadittava luotettava selvitys ennen merkinnän tekemistä. Varainsiirtoveron maksun tarkistamiseksi merkinnän pyytäjän on esitettävä kuitti veron maksamisesta,

Lähtökohtaisesti siis osuuksien luovutuksen saajan on suoritettava varainsiirtoveroa saannostaan. Veroa ei kuitenkaan suoriteta, jos osuudet on saatu lahjana, perintönä, testamentilla tai yhteisomistussuhteen purkamisen perusteella.

Osituksen yhteydessä veroa on maksettava siltä osin kun jaossa on käytetty pesän ulkopuolisia varoja.

Arvopaperin luovutuksessa vero on 1,6 prosenttia kauppahinnasta tai muun vastikkeen arvosta. Pääsääntöisesti vero on suoritettava kahden kuukauden kuluessa luovutussopimuksen tekemisestä.

Jos osuus siirretään, vaikka varainsiirtoveroa ei ole asianmukaisesti suoritettu, myös yhtiö joutuu luovutuksensaajan ja mahdollisen välittäjän ohessa vastuuseen veron suorittamisesta.

On kuitenkin huomattavaa, että osuuksien käyttö ei ole riippuvainen varainsiirtoveron suorittamisajankohdasta.

Osuudensaajalla on oikeus käyttää osuudenomistajille yhtiössä kuuluvia oikeuksia jo sen jälkeen, kun hän on yhtiölle ilmoittanut saantonsa ja esittänyt siitä selvityksen, vaikkei saantoa sinä hetkenä merkittäisikään osakasluetteloon juuri siitä syystä, ettei kaupasta ole vielä suoritettu varainsiirtoveroa.