MPY:n tarina kolmelta eri vuosisadalta

Mikkelin Telefoniyhdistyksen perustamista edeltävinä vuosina Edison keksi sähkölampun, Siemens kehitti sähköveturin ja Gottlieb Daimler valmisti nelipyöräisen auton. Maailman ensimmäisen käyttökelpoisen puhelimen rakensi puolestaan Bostonin yliopiston professori Alexander Graham Bell vuonna 1876.

Tuohon aikaan Suomen suuriruhtinaana toimi Aleksanteri III, ja väestön keski-ikä oli vain noin 30 vuotta. ”Tavalliset” ihmiset asuivat melko tilavissa tuvissa, joskus useitakin perheitä yhden katon alla, ja kylmällä säällä kotieläimet saivat tulla tupaan lämmittelemään. Ruoalla ei liioin herkuteltu – arkena nälkä tyydytettiin happamella leivällä, perunalla, suolalla, kalalla ja hyvin suolaisella härskiintyneellä läskillä. Yli 95 % Mikkelin pitäjän väestöstä lukeutui maanviljelijöihin, loput toimivat kirkollis-, siviili- ja sotilashallinnon tehtävissä tai käsityöläisinä.

Uutinen tästä huimasta, yhteydenpitoa helpottavasta keksinnöstä tavoitti myös kaukaisen Mikkelin, eikä 1800-luvun mittapuun mukaan kestänyt kauaakaan, ennen kuin 1500 asukkaan kaupungissa jo ”viriteltiin kuulolankoja”. Varalääninsihteeri Bror Albert von Fieandtin, everstiluutnantti Guido Gadolinin ja pankinjohtaja Arthur Brobergin ansiosta Mikkelin Telefoniyhdistyksen perustamiskirja allekirjoitettiin 17 helmikuuta 1888.

Perustajat luottivat uuden keksinnön vetovoimaan ja tilasivat puhelinkeskukseen saman tien 50 paikkaa, vaikka puhelinverkostossa oli siinä vaiheessa vain 26 tilaajaa. Telefooni sai kuin saikin asukkaat puolelleen, ja pian C.F. Pöndiseltä vuokratut toimitilat kävivät ahtaaksi. Yritys rakennutti vuonna 1903 Vuorikadun ja Mikonkadun kulmaukseen komean tiilirakennuksen, joka vielä tänä päivänäkin toimii yrityksen päätoimipisteenä - nykyään modernia tietoyhteiskuntaamme palvellen.

Mikkelin Telefooniyhdistys perustetaan

 

1888

Mikkelin Telefooniyhdistys perustetaan.

Mikkelin Telefooniyhdistyksen perustamiskokous pidettiin 17. päivänä helmikuuta 1888. Päätös perustamisesta tehtiin, vaikka ilmoittautuneita oli alarajaksi asetetun 30 sijaan 26. Kuvassa perustajat ja ensimmäisen johtokunnan jäsenet.

 

1903

Vuorikadun ja Mikonkadun kulmaukseen rakennetaan omat toimitilat.

Sopivana keskusaseman paikkana yhdistys piti Mikonkadun ja Vuorikadun kulmassa olevaa kaupungin omistamaa tontti. Tontti täytti keskusaseman sijoittamiselle asetetut tavoitteet, sillä se oli kaupungin keskustassa ja sijaitsi korkealla muuhun kaupunkiin nähden. Keskusrakennus valmistui 12.9.1903.

Vuorikadun ja Mikonkadun kulmaukseen rakennetaan omat toimitilat
Mikkelin Sanomat: Satamassa otetaan käyttöön ensimmäinen yleisöpuhelin.

 

1907

Satamassa otetaan käyttöön ensimmäinen yleisöpuhelin.

Mikkelin Sanomien uutisesta kesällä 1907: "Yleisöä varten on asetettu puhelin satamaan Karl Körön limonaadikojuun.Kun kesäisin on satamalaitureilla vilkas liikenne ja usein on kuulunut valituksia telefoonin tarpeellisuudesta rannalla, niin on tämän puutteen täkäläinen telefooniyhtiö yleisön tyydytykseksi täyttänyt."

 

1910

Ensimmäinen ilmakaapeli vedetään.

Yhdistyksen ensimmäinen, 300 metrin pituinen, ilmakaapeli vedettiin kesällä 1910. Tämä 100-parinen johto kulki lankatornista pitki Vuorikatua Nikolainkadun kulmaan, missä se päätyi rautaiseen pylvääseen, jonka yläosassa oli ns. kaapelilaatikko, mistä eteenpäin johdot kulkivat entiseen tapaan avojohtoina. Kuvassa ensimmäisen ilmakaapelin rautainen päätepylväs Porrassalmen- ja Vuorikadun kulmassa.

Ensimmäinen ilmakaapeli vedetään
Ensimmäiset maakaapelit lasketaan

 

1927

Ensimmäiset maakaapelit lasketaan.

Kaapelityöt alkoivat kesällä 1927. Maakaapelit laskettiin suunnitelmien mukaan Mikon- ja Raatihuoneenkadulle. Yhdistyksen jäsenmäärän voimakkaan kasvun takia (35 uutta jäsentä v. 1927) johtokunta katsoi yhdistyksen olevan pakotettu jatkamaan maakaapeliverkon laajentamista ainakin pitkin Vuori- ja Nikolainkatua, joiden pylväsjohdot olivat jo niin kuormitetut, että lisälankojen vetäminen oli mahdotonta.

 

1938

Nimi vaihtuu Mikkelin Puhelin yhdistykseksi.

Johtokunta täydensi yhdistyksen sääntöjä ja helmikuussa 1938 pidetty vuosikokous, jossa oli paikalla 8 jäsentä, hyväksyi ne yksimielisesti. Uusien sääntöjen näkyvin muutos oli yhdistyksen nimen muuttuminen Mikkelin Telefooniyhdistyksestä Mikkelin Puhelinyhdistykseksi.

Nimi vaihtuu Mikkelin Puhelin yhdistykseksi

Ohjeita

Telefonilla puhuvalle:

Kun halutaan keskustella jonkun kanssa telefoonilla, väännetään kampia nopeasti muutama kerta kuulotorven ollessa  ja painaessa koukkuaan, jonka tehtyä kuulotorvi heti lähennetään korvaan ja vastaus halloh odotetaan keskiasemalta; sen kuultua pyydetään sen henkilön numeroa, jonka kanssa tahdotaan tulla yhdistetyksi (yhdistäkää n:rolle 00); kun keskiasemalta on vastattu selvä, pannaan kuulotorvi koukulleen, kampi väännetään kerkeästi useamman kerran ympäri, kuulotorvi pannaan sen jälkeen heti aivan lähelle korvaa ja vastausta halloh tahi kuka siellä” odotetaan, jolloin keskustelua heti saa aloittaa. Sen päätyttyä pannaan kuulotorvi koukulleen ja kampi väännetään kerran ympäri.

Muist.! Halutaanko keskustelua sivuaseman (tahi läpikulkevan johdatuksen) kautta anotaan ensin tulla yhdistetyksi sivuaseman kanssa, jonka jälkeen on meneteltävä, kuten ylempänä kerrottu.

Vastaajalle:

Kun soitto kuuluu, pannaan kuulotorvi ihan liki korvaa ja vastataan  halloh eli kuka siellä”, jolloin keskustelua jatketaan. Sen päätyttyä pannaan kuulotorvi koukulleen ja kampi väännetään kerran ympäri.

Ukon ilman syntyessä pidetään kone kiinni sillä tavoin, että siinä oleva tulppa pannaan ukkosen johdattimen levyn keskusreikään.

 

Yllä olevat ohjeet puhelimen käyttäjälle antoi yhdistyksen ensimmäinen vuonna 1889 julkaistu puhelinluettelo.

 

Takaisin ylös ↑

Mikkelin kaupunki toimi Suomen armeijan päämajan sijoituspaikkana sekä talvi- että jatkosodan aikana. Nimensä 1938 vaihtanut Mikkelin Puhelinyhdistys osallistui talvisotavuosina päämajan puhelinkeskustoimintojen järjestämiseen.

Keväällä 1941 tilanne Euroopassa enteili jälleen sotaa, jolloin Suomen armeija antoi käskyn siirtää Mikkelin sotilaskeskuksen toiminnot Naisvuoren kallioluolaan. Lokkina tunnettu viestikeskus valmistui 18 päivää ennen jatkosodan puhkeamista.

Takaisin ylös ↑

Talvisota syttyy, MPY osallistuu päämajan puhelinkeskus- toimintoihin

 

1939

Talvisota syttyy, MPY osallistuu päämajan puhelinkeskustoimintoihin.

Mikkelin kaupunki toimi Suomen armeijan päämajan sijoituspaikkana niin talvi- kuin jatkosodankin aikana. Päämajan sisäiset puhelinyhteydet hoiti päämajan viestitysosasto, kun taas viestitoimisto vastasi kaukopuhelinyhteyksistä.

 

1941

Naisvuoren kallioluolaan valmistuu viestikeskus.

Toukokuun 30. päivänä annettiin käsky Mikkelin sotilaskeskuksen kaukojohtojen, kantoaaötopäätteiden ja vahvistimien siirtämiseksi pomminkestävään kalliosuojaan, minne näin syntyi Päämajakeskus, jonka kaikki sinne yhteyttä pitäneet oppivat tuntemaan nimellä Lokki.

Naisvuoren kallioluolaan valmistuu viestikeskus
Neiti Aika -puhelinpalvelu käynnistyy myös Mikkelissä

 

1951

Neiti Aika -puhelinpalvelu käynnistyy myös Mikkelissä.

Neiti Aika -laitteisto otettiin käyttöön kevällä 1951. Kun kellolaitteiston antama aika 1960-luvun alussa saattoi heittää useitakin minuutteja oikeasta, laitteisto uusittiin, minkä jälkeen ajan sai n. 10 sekunnin tarkkuudella

 

1960-luku

Puhelimet yleistyvät kodeissa.

Mikkelin pääkeskuksen numeroreservi oli marraskuussa 1960 kaikkiaan 659 numeroa. Puhelimien kysyntä oli 1960-luvun alussa vilkasta, niinpä johtokunta päätti jo ennen tuolloin käynnissä olevan numerolaajennuksen valmistusta tilata uuden laajennuksen. 

Puhelimet yleistyvät kodeissa
Puhelinliittymiä yli 10 000

 

1972

Puhelinliittymiä yli 10 000.

Puhelinliittymä määrä ylittää merkittävän 10 000 rajan

 

1984

Puhelintekniikan digitalisointi aloitetaan.

Digitaalisen AXE 103 -keskuksen, joka käsitti 1024 johtopaikkaa, vihkimistilaisuus pidettin 21.9.1984. Vuoden 1985 lopussa yhdistyksen keskusten numeromäärä oli 22048 ja digitalisointiaste 20,9%, kun se Puhelinlaitosten Liiton jäsenillä oli keskimäärin 16,6%. Kuvassa asennustöitä uusimmassa AXE-digitaalikeskuksessa.

Puhelintekniikan digitalisointi aloitetaan

1990-luvulla MPY näki mahdollisuuden kehittää toimintaa muillakin kuin puheluihin liittyvillä palveluilla, ja niin yrityksen maksutelevisiotoiminta näki päivänvalon.

1993 pantiin GSM-verkon rakentaminen ryminällä alkuun. Pari vuotta myöhemmin koitti internetin läpimurto.

Takaisin ylös ↑

Dataliikenteen kilpailu vapautettiin ja perustettiin Datatie

 

1988

Dataliikenteen kilpailu vapautettiin ja perustettiin Datatie.

Dataliikenteen kilpailu vapautettiin ja perustettiin Datatie, jossa omistajina oli paikalliset puhelinyhtiöt. Datatie lähti rakentamaan valtakunnallisia runkoverkkoja, joiden kautta voitiin tarjota valtakunnallisesti datayhteyksiä yrityksille, pääasiallisina asiakkaina olivat pankit ja vakuutusyhtiöt.

 

1993

ynnistettiin GSM-verkon rakentaminen.

Käynnistettiin GSM-verkon rakentaminen ja Etelä-Savon alueelle rakennettiin yrityksen toimesta 100 tukiasemaa. Samanaikaisesti käynnistettiin mobiililiittymien myynti Radiolinjan kumppanina.

Käynnistettiin GSM-verkon rakentaminen
ISDN teknologian tuleminen

 

1995

ISDN-teknologian tuleminen.

ISDN-teknologia mahdollisti sen, että jatkossa kotona saattoi yhdellä liittymällä yhtäaikaisesti soittaa puheluita ja käyttää internetiä.  Mainittakoon, että yhteysnopeus tällä puhelinverkon yli tapahtuvalla teknologialla oli 128 kbit/s.

 

2000

Laajakaistapalvelu osaksi tarjontaa.

MPY tuo kiinteät laajakaista liittymät kuluttajien ja yritysasiakkaiden saataville. Kiinteiden laajakaistaliittymien myynti alkoi hitaasti, mutta 2004 vuoden jälkeen ryöstäytyi käsistä ja liittymämyynti ylitti 100 liittymän kuukausivauhdin.

Laajakaistapalvelu osaksi tarjontaa
MPY rakentaa 200 tukiasemaa

 

2001-2002

MPY rakentaa 200 tukiasemaa.

MPY rakentaa 200 tukiaseman verkon DNA:lle Etelä- ja Keski-Suomen alueille.

2000-luvun vaihteessa vahvasti kehityksessä mukana pysyvä MPY tarjosi asiakkailleen jo laajakaistapalveluja! Yrityksen laajeneminen käynnistyi Tele-Saimaan hankinnalla ja Pieksämäen toimipisteen avaamisella, joita seurasi Savodatan hankinta 2000-luvulla. Concept.10 syntyi vuonna 2010 MPY:n omistamista yhtiöistä.

Seuraavana vuonna myös MPY-konsernin ostamat IT-yhtiöt Calecta, Fintek-Data ja Novostar fuusioituivat, ja vaihtoivat nimensä Concept.10 IT Oy:ksi. Concept.10 IT ja MPY Palvelut yhdistyivät Mikkelin Puhelin Oyj:hin 2012.

Takaisin ylös ↑

 

2010

Konesalipalvelujen tarjoaminen alkaa.

MPY siirtyy tarjoamaan konesalipalveluja yrityksille Calectan yrityskaupan myötä ja käynnistää oman konesalin rakentamisen Mikkelin Naisvuoreen. Yritysostojen myötä MPY:n markkina-alue laajenee pääkaupunkiseudulle.

Konesalipalvelujen tarjoaminen alkaa
Etelä-Savon kuituverkon rakentaminen käynnistyy

 

2011

Etelä-Savon kuituverkon rakentaminen käynnistyy.

MPY aloittaa kuituverkon rakentamisen Etelä-Savoon, osana Suomen Laajakaista kaikille -hanketta, jonka tavoitteena oli huippunopea internetyhteys kaikille. Ensimmäisenä rakennuskohteena oli noin 2000 asukkaan Pertunmaa.

 

2012

Lilli Digitalkkariketjun liiketoiminta MPY:lle.

MPY ostaa Lilli Digitalkkariketjun liiketoiminnan ja lähtee rakentamaan valtakunnallista digiarjen ongelmiin perustuvaa palvelutarjoamaa ja myyntiverkostoa.

Lilli Digitalkkariketjun liiketoiminta MPY:lle
MPY:n vuodet 2015-2018

 

2015-2018

MPY:n vuodet 2015-2018

Pekka Mettälä aloittaa MPY Palveluiden toimitusjohtajana 2015. Yhtiön kyvykkyydet kasvoivat kokonaisvaltaisiin ICT-ulkoistuksiin ja tietohallinnon johtamiseen. Katso video joka tiivistää vuodet 2015-2018 3 minuuttiin 39 sekuntiin.

Siirry videoon ↑

Syksyllä 2018 MPY luo taas nahkansa uuden kolmivuotisen strategian myötä. MPY:llä on suuri tarve uusiutua mutta pitää kuitenkin kiinni ihmis- ja asiakaskeskeisestä reseptistään. MPY:llä on kaikki menestyksen marjat käsissään siirtyessään haastajana 2020-luvulle.

Takaisin ylös ↑