Siirry suoraan sisältöön
Kiinteä laajakaista vai mobiililaajakaista

Kiinteä laajakaista vai mobiililaajakaista

Hyvän nettiyhteyden merkitys kasvaa jatkuvasti, sillä nettiä käytetään enemmän kuin koskaan.

Tuomas Soronen
Tuomas Soronen
01.09.2020

Iso osa töistä voidaan tehdä kätevästi etänä ja viihdepalvelut tarjoavat helposti ajanvietettä silloin, kun itselle sopii. Kun niin iso osa palveluista on nykyään netissä, myös palveluiden toimimattomuus ja hidastelu ärsyttää samassa mittasuhteessa kasvavasti. Myös Covid19 -viruksen aiheuttama vallitseva maailmantilanne on saanut monet huomaamaan pätkimättömän nettiyhteyden tärkeyden, kun niin työt kuin koulukin pitäisi saada hoidettua kotoa käsin.

Mutta mikä tökkimisen sitten aiheuttaa? Liittymässä on megoja vaikka koko kylälle jakaa, mutta silti etäyhteys katkeilee, videoissa on häiriöitä ja kuva pysähtelee sekä pelit lagaavat niin että voittaminen on mahdotonta. Johan siinä on perherauha vaarassa, kun kaikkia kiukuttaa.

Eri tekniikoilla on omat hyvät puolensa 

Suomessa on käytössä useita erilaisia laajakaistatekniikoita. Niistä yleisimpiä ovat vanhemman lankapuhelinverkon kautta toimivat tekniikat (esim. ADSL), kaapeli-TV:n kautta toimiva kaapelikaista, täysin uusi valokuitutekniikka sekä mobiilikaistat (3G, 4G, 5G). Jokaisesta tekniikasta löytyy omat hyvät puolensa.

Mobiililaajakaistan kiistaton etu on liikkuvuus - yhteys kulkee mukana siellä missä sitä tarvitaan. Mobiiliverkot ovat kuitenkin pitkän matkan langatonta tekniikkaa, joka on altis erilaisille ympäristötekijöille. Käyttäjämäärät, erilaiset muut langattomat verkot ja jopa sääolosuhteet vaikuttavat usein mobiiliverkkojen vakauteen. Nopeuden vaihtelut ovat yleisiä ja suuria. Myös katkoksia saattaa esiintyä. Eikä aina auta, vaikka kuuluvuus olisi erinomainen: yllättävän usein ongelmana onkin suuri käyttäjämäärä, sillä yhteydet menevät tukiasemaan, jonka linkki eteenpäin toimii pullonkaulana. Ei auta, vaikka kuuluvuus olisi täydellinen, jos yhteys eteenpäin ruuhkautuu.

 

Yleisesti ottaen luotettavuudeltaan ylivertaisina tekniikoina voidaan pitää kiinteää verkkoa käyttäviä yhteyksiä

Kun yhteys tuodaan kiinteistöön kiinteää kaapelia pitkin, ympäristötekijöiden vaikutus yhteyden laatuun katoaa. Jos yhteys on mahdollista toteuttaa kaapelilla, se kannattaa. Itse toimistossa tai asunnossa yhteys voidaan jakaa langattomalla lähiverkolla (WiFi), joka on pitkän matkan langattomiin yhteyksiin verrattuna huomattavasti vakaampi.

Myös langattomalla lähiverkolla on kuitenkin merkitystä, erityisesti nopeiden laajakaistayhteyksien kanssa. Vanhemmalla 2.4GHz standardilla toimivat langattomat verkot saattavat osaltaan rajoittaa nopeimpia yhteyksiä, joten erityisen nopeiden (100M ja ylöspäin) kanssa on suositeltavaa käyttää uudempaa 5GHz AC-standardin WiFiä. Nopeuden vaihtelut pysyvät minimissä, jolloin aikakriittisissä palveluissa, kuten etäyhteyksissä, videopalveluissa ja pelaamisessa ei enää esiinny hidastelua tai pätkimistä. Näissä aikakriittisissä palveluissa lyhytkin nopeuden pudotus yhteydessä aiheuttaa nopeasti käytön hidastumista tai kuvan pätkimistä ja lataustaukoja.

 

Yksi erityisesti pelaamiseen vaikuttava tekijä on verkkoviive (ping)

Tämä tarkoittaa aikaa, joka kuluu siihen, kun laitteesta lähetetty käsky saapuu perille jossakin muualla internetissä olevalle palvelimelle ja/tai tähän saadaan vastaus paluuviestinä. Jos yhteydessä esiintyy tätä viivettä, liittymän isot megamäärätkään eivät auta, vaan vastaukset eri komentoihin saattavat silti tapahtua viiveellä. Tämä näkyy varsinkin pelikäytössä hitaana vasteena pelaajan toimiin. Jos pelissä vaaditaan nopeaa reagointia, sekunnin viive on kohtalokas - ja ennen kaikkea ärsyttävä. Erityisesti verkkoviiveen osalta kiinteä laajakaistayhteys on perinteisesti ollut täysin eri viivalla mobiilin kanssa, ja siksi kiinteä laajakaista on paras netti pelaamiseen.

 

Mitä yhteyden laadun parantamiseksi voi tehdä?

Mobiililaajakaistan kuuluvuutta on mahdollista parantaa erillisellä antennilla. Parhaiten huonoon kuuluvuuteen auttaa iso ulkoantenni. Jos kuuluvuus näyttää hyvältä ilman antennia, sekään ei välttämättä auta vaan tällöin kyseessä on todennäköisesti ruuhkainen tukiasema. Tukiasemien ruuhkautuminen on nykyään suhteellisen yleistä, sillä mobiiliverkkojen käyttäjämäärät ja tiedonsiirtomäärät ovat nousseet valtavasti lähivuosina. Paraskaan kuuluvuus ei auta, jos itse tukiasemalta maailmalle lähtevä liikenne toimii pullonkaulana.

Kodin WiFin kuuluvuuden parantamiseen on olemassa useita ratkaisuja. Jos verkko on hidas, kannattaa varmistaa, että langaton reititin ja käytettävä laite tukevat nopeampaa 5GHz AC-standardin verkkoa. Kantavuutta on mahdollista parantaa erillisillä antenneilla ja toistimilla, jotka laajentavat verkon kuuluvuutta toistamalla sitä eteenpäin. WiFi-toistin sijoitetaan olemassa olevan verkon hyvälle kuuluvuusalueelle, josta se heittää verkkoa eteenpäin.

Yhteyden todellista nopeutta mitattaessa kannattaa käyttää langallista ethernet-verkkoa. Langattomat verkot ovat aina alttiita ympäristön vaikutukselle, eikä mittaustuloksia voi pitää täysin luotettavina. Kiinteän nettiyhteyden todellisen nopeuden voi todeta varmasti vain ethernet-kaapelin kautta.

Suosituksemme

Jos sisäverkko on mahdollista muodostaa perinteisellä ethernet-verkkokaapelilla, se on aina suositeltavin vaihtoehto. Piuha on piuha - sekä nopeuden että luotettavuuden kannalta. Moneen laitteeseen, kuten esimerkiksi tabletteihin ja älypuhelimiin, ei kuitenkaan ole mahdollista muodostaa langallista yhteyttä tai yhteyden veto piuhalla vaatisi suhteettoman paljon vaivaa. Tällöin WiFi-verkko on sopiva ratkaisu.

WiFi-reitittimen sijoittaminen kannattaa harkita huolella, sillä hyvä sijainti vaikuttaa merkittävästi langattoman verkon toimintavarmuuteen. Täysin yleispätevää ohjetta sijoittamiseen ei voi kuitenkaan antaa, sillä rakennusten muoto ja materiaalit vaikuttavat asiaan. Yleensä rakennusten ohuet sisäseinät eivät vaikuta merkittävästi langattoman signaalin etenemiseen, mutta esimerkiksi betoniseinä, jonka sisällä on teräsverkko saattaa pysäyttää signaalin kokonaan. Monessa uudessa kiinteistössä on oma sisäverkkonsa jakamo, jonka laitekaapin sisälle mahtuisi WiFi-reititin. Metallinen laitekaappi on kuitenkin huonoin mahdollinen sijoituspaikka WiFi-reitittimelle, sillä signaali läpäisee erittäin huonosti, jos ollenkaan, metallia.

Itselle paras laajakaista löytyykin siis valita käytön mukaan. Jos yhteyttä pitää kuljettaa mukana tai käyttöpaikka on sellainen, että sinne ei tule nettiyhteyttä mahdollistavaa kaapelointia, mobiililaajakaista on ainoa mahdollinen valinta. Kiinteässä sijainnissa käytettävään nettiyhteyteen pätee sama kuin sisäverkon rakentamiseen: piuha on aina piuha. Kiinteän laajakaistan perusteena on toimintavarmuus ja nopeus kaikessa mahdollisessa käytössä perussurffailusta pelaamiseen. Kiinteään nettiyhteyteen eivät vaikuta ulkoiset tekijät, jotka tekevät mobiiliyhteyksistä kiinteitä liittymiä epäluotettavampia.
Lue lisää laajakaistaliittymistämme.

 

Kiinteä laajakaista on varmasti toimiva ja taatusti nopea

Valitse MPY:n kiinteä laajakaista!

Siirry sivun alkuun